Paluu arkeen

Viimeinen kuukausi on tullut lomailtua Itä-Suomen jylhissä maisemissa. Bloggailu jäi vain muistoksi, kun Internet yhteydestä pystyi vain unelmoimaan kallioiden ja metsien syleilyssä. Mutta nyt on aika palata takaisin näytön ääreen ja jättää halonhakkuut ja mölkynpeluut taakse.

Irtautuminen somesta ja Internetistä on kuin kesäaamun uinti. Aluksi se on viileää ja sietämätöntä, mutta lopputulos on virkistynyt ja raikas olo. En voi rehellisesti väittää, ettei hieman peloita ajatus paluusta töiden tekoon ja kesäkurssien lopputöiden tekoon kun on tuudittautunut maalaismaisemaan ja huolettomaan elämään.

Kesä on kuitenkin ollut tapahtumarikas ja sen päättyminen on onneksi vielä vasta merkki kalenterissä. Perinteisesti Suomen kesään kuuluen on ollut se yksi ja ainut lämmin päivä(jolloin myös paloin punaiseksi, niin kuin rehellisen suomalaisen miehen kuuluu.) ja paljon hyttysiä. Sainpahan napattua myös elämäni ensimmäisen punkin pureman ja siitä seuraavaan jännityksen, että tuleeko sitä aivokuumetta vai ei.

Mutta nyt takaisin sorvin ääreen ja hommiin.

Kesällä pääsi myös ajelemaan tällä.